Taide & käsityö 11.-28.4.2018

Näyttelyssä on esillä Minna Koskisen tilkkutöitä, Marjo Viitasen käsin sidottuja kirjoja sekä Nina Heinosen öljymaalauksia. Trioa yhdistävä tekijä on rakkaus väreihin ja käsillä tekemiseen. Näyttelyn idea syntyi Marjolta, joka on käyttänyt Ninan tauluja kirjojensa kansissa ja nyt myös Minnan tekstiilit ovat siirtyneet Marjon kirjojen kansiin. Taide ja käsityö yhdistyvät, kun käsin tehdyt taideteokset sulautuvat käsin sidottuihin kirjoihin.

Minna Koskinen on loppilainen vaatetusalan artenomi ja hän on suunnitellut mm. Lopen naisen kansallispuvun. Tilkkutöitä hän on valmistanut jo seitsemän vuotta. Näyttelyssä on esillä täysimittaisia peittoja, joita voi ripustaa vaikka seinälle taiteeksi.

Loppilaisen Marjo Viitasen kädentaidoista rakkaimmaksi on muodostunut kirjansidonta. Hän on suorittanut kirjansitojen kisällitutkinnon ja on erityisesti kiinnostunut historiallisista kirjansidontatekniikoista. Esillä olevat kirjat on sidottu 1500-luvulta peräisin olevalla pitkäsidostekniikalla.

Nina Heinonen on karkkilalainen graafinen suunnittelija ja harrastaa öljymaalausta. Ninalta näyttelyssä on esillä maisemamaalauksia.

Taide & käsityö on avoinna 11.-28.4.2018 ke-pe klo 10-17 ja la 10-13.

Tervetuloa tutustumaan käsityötaiteeseen!

Heta Pöyry: Syvä maa 28.2.-24.3.2018

Maaliskuussa Framillen galleriassa nähdään Heta Pöyryn grafiikkaa näyttelyssä Syvä maa. Heta on tutustunut taidegrafiikkaan opiskeluaikoina ja se on ollut hänen rakkain työskentelymuoto siitä lähtien. Herkät viivat ovat tarkkojen työvaiheiden kautta syöpyneet grafiikan laatoille ja niistä on muodostunut henkilöhahmoja, joiden aiheena ovat ihmisten väliset suhteet ja arjen hetket.

Teosten takana on yleensä tarina, jonka taiteilija haluaa kertoa, mutta näistä töistä voi jokainen tehdä omat tulkintansa. Heta hastaa katsojaa ja tavoitteena on, että katsoja kokisi jonkinlaisen reaktion töitä katsoessaan. Näyttelyn nimi viittaa taiteilijan omaan sisäiseen tulkintaan, mutta samalla jättää määrittelemättä tarkemmin sen, mikä on taiteilijan omaa ja mikä kuvan katsojan tulkintaa.

“Katsojalle jää aina vapaus päättää miten hän töitä tulkitsee”.

Heta Pöyry (s. 1988) on kotoisin Mikkelistä ja työskentelee kuvataiteen opettajana Karkkilan yhteiskoulussa ja lukiossa. Hän on opiskellut kuvataidekasvatusta Lapin yliopistossa ja valmistunut taiteen maisteriksi v. 2013. Näyttelyitä hän on pitänyt mm. Rovaniemellä, Mikkelissä, Jyväskylässä ja ensi kesänä Porissa.

Merike Hallik: Variations 31.1. – 24.2.2018

Virolaisen Merike Hallikin luuposliinista tehdyt teokset ovar eri muotoisia monellakin tavalla. Luuposliinin läpinäkyvä materiaali luo valon kanssa erityisen tunnelman, joka heijastaa taiteilijan tunteita yksittäisistä hetkistä tai tunteista. Herkkä, ja valkoinen, mustalla pigmentillä käsitelty luuposliini lumoaa ja muodostaa tarinoita. Jokaisen työn sisällä on yksi tarina, yksi heijastus. Teosten muodot ovat inspiroituneet luonnosta. Posliini on herkkä materiaali kuten ympäristömme.

”Aika kulkee eteenpäin eikä ole mahdollista muistaa jokaista hetkeä, mutta ne säilyvät muistoissamme. Meidän tulee nähdä sekä muistaa elätyt elämät ja näkemämme hetket.”

Teokset on aseteltu tilaan niin, että jokaisen työn pohja on valaistu. Niihin on yhdistetty myös takorautaa. Kaikki työt on poltettu sähköisessä polttouunissa 1250 °C asteen lämpötilassa. Teokset on tehty vuosina 2015-2017.

Merike Hallik (s.1965) on virolainen keraamikko ja keramiikan opettaja, jonka töitä on ollut esillä useissa näyttelyissä mm. Tsekissä, Kroatiassa, Virossa ja Suomessa.

Kiti Kronholm: Love at first sight 10.-27.1.2018

Kiti Kronholmin pastellipiirustukset avaavat näyttelykevään

Gallerian Framillen vuoden 2018 ensimmäinen näyttely Love at first sight avataan keskiviikkona 10.1, kun karkkilalaisen Kiti Kronholmin värikkäät pastellityöt valtaavat näyttelytilan. Esillä on yli 30 piirustusta, joiden inspiraationa ovat luonto ja sadut.

Kiti on harrastanut taiteita yli 20 vuotta. Alunperin kiinnostus musiikkiin ja kirjallisuuteen on toiminut hyvänä inspiraationa myös piirtämiselle. Hän on ollut mukana useassa yhteisnäyttelyssä mm. Karkkilan kirjastossa. Piirtämisen lisäksi hän harrastaa runoja ja on julkaisut kaksi omakustanteista runokirjaa. Tuorein julkaisu “Kuva on jo heilahtanut” on myynnissä näyttelyssä.

Näyttelyn avajaisia vietetään keskiviikkona 10.1. klo 18-20. Tervetuloa!

Hetkessä 1.-28.11.2017, Risto Saukonpään valokuvia

Galleria Framillessa on marraskuussa esillä valokuvaaja Risto Saukonpään Hetkessä-näyttely.

Saukonpää (s.1983, Artjärvi) pysäyttää ajan kuvissaan, eriyttää ja tallentaa siitä hetken vaikuttavuuden, hiljaisuuden ja luonnon kauneuden. Maisema tai luonnossa oleva yksityiskohta tallentuu katsojalle kuvaksi rauhallisena tunnelmana tai ohikiitävän hetken koskettavana kauneutena.

Ilmaisuissaan Risto Saukonpää käyttää intuitiivista herkkyyttään ja lahjakkuuttaan vangitsemalla jo olemassa olevan ympäristön arvot omalla näkemyksellään ja taitavalla valokuvauksen teknisellä osaamisella. Kuviensa kautta Saukonpää konkretisoi ajan ja myös kohteen visuaalinen rajaus muodostuu tällä tavalla monelle ihmiselle rauhoittavaksi tunnemaisemaksi.

Galleria Framillessa nyt esillä oleva näyttely on Saukonpään ensimmäinen, itsenäinen näyttelynsä. Aikaisemmin hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin.

Risto Saukonpää - Laituri

Härmän Elvis muutaman kukan kedolla (4.-28.10.2017)

Jarmo Suojärvi

Galleria Framille esittelee lokakuussa Jarmo Suojärven öljymaalauksia näyttelyssä Härmän Elvis muutaman kukan kedolla. Näyttelyyn on koottu vuosien varrella syntyneitä teoksia, joissa esiintyy Jarmon tahattomasti synnyttämä hahmo Härmän Elvis.

Härmän​ ​Elvis ​syntyi​ ​90-luvun​ ​murroksessa ja​ ​on​ ​putkahdellut​ ​maalauspohjille​ ​harvakseltaan​ ​vuosien​ ​vieriessä. ”Ensimmäinen​ ​maalaus​ ​syntyi​ ​isäukon halkovajassa​ ​pakkasten​ ​aikaan. Kuuntelin​ ​Bob​ ​Marleytä kiinalaisesta kasettikelloradiosta. Punaiset​ ​ledit​ ​hakkasivat​ ​minuutteja​ ​ja​ ​tunteja maalatessani. Maalaustilaa​ ​oli​ ​vajaa​ ​metri​ ​ja​ ​jotain​ ​mäntymittareita​ ​tai​ ​koppakuoriaisia​ ​oli kaverina​ ​maalausperiodissa. Värituubeja​ ​oli​ ​niukasti. Vaaleanpunainen​ ​lakana​ ​lyötiin​ ​rimoihin kiinni​ ​ja​ ​Eri Keeper -liima​ ​toimi​ ​pohjustuksena. Arvatenkin​ ​talvikuva​ ​syntyi: Härmän​ ​Elviksellä on​ ​sylissään​ ​kolme​ ​valkoista​ ​riekkoa, kettu​ ​ja​ ​pöllö ihmettelevät. Sukset​ ​ovat​ ​jääneet puunrungon​ ​taakse​ ​ja​ ​kävelemällä ​eteenpäin, taitaa​ ​olla​ ​hankikanto.”

Jarmon maalaustekniikka on rentoa ja palettiveitsen vauhdikkaista vedoista syntyy rosoisia pintoja, jotka muodostavat värimaailman runsaiden maalipintojen kanssa melkein kolmiulotteisia teoksia. ”Taiteilijana​ ​eniten​ ​tykkään​ ​maalata​ ​nopeita​ ​tauluja. Tavoittaa​ ​jotakin​ ​pientä maailmankaikkeudesta.”, toteaa Jarmo.

Jarmo on pääasiassa maalannut, mutta on tehnyt myös tussipiirustuksia, grafiikkaa ja keramiikkaa. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut myös ryhmänäyttelyihin 90-luvulta lähtien. Tämä on jo Jarmon kuudes näyttely Galleria Framillessa.

Härmän Elvis​ ​on​ ​koomillinen​ ​sekoitus​ ​rakkaudesta​ ​erämaahan​ ​ja​ ​luontoa​ ​kohtaan​. Myös​ ​kaupungissa​ ​voi​ ​hahmo​ ​pistäytyä. Saa​ ​nähdä ​mitä vielä syntyykään?

Poluilla 1.-30.9.2017

Poluillla

Uudistuneen Galleria Framillen näyttelysyksyn avaa Poluilla-näyttely. Näyttelyryhmään kuuluvat taiteilija, puuseppä Tuuli Autio, tekstiilitaiteilija Soile Hovila, kuvataiteilija Mira Matilainen ja kuva- ja tekstiilitaiteilija Tarja Pitkänen. Esillä on puuveistoksia, kuvakudoksia, öljy- ja akryylimaalauksia sekä kirjonta-installaatioita.

“Poluilla-näyttelyssä luonto on läsnä teoksissa monipuolisena aihemaailmana, jota tutkimme ja jonka tarjoamia vastauksia tulkitsemme erilaisin materiaalein ja tekniikoin. Näyttely antaa mahdollisuuden uppoutua luontokokemuksien rikkauteen, se saa pohtimaan henkilökohtaista luontosuhdetta ja yleisesti ihmisen roolia luonnon osana sekä luonnossa toimijana. Teoksemme välittävät luonnossa kokemiamme esteettisiä elämyksiä ja tuntemuksia.”

Tuuli Autio tuuliautio.fi
Soile Hovila soilehovila.net
Mira Matilainen miramatilainen.blogspot.fi

”Lumenviipymä” Aino Salmen valokuvia Itä-Euroopasta 4.4.-29.4.2017

Juliste-AinoSalmi-FINAL5-pieni (1)Aino Salmi: Lumenviipymä Eri asiat ovat vieneet minut itä-Eurooppaan. Työ. Uteliaisuus. Ihmiset. Tunnelma. Jotenkin huomaan aina palaavani sinne. Itäisessä ilmassa tuntuu leijuvan tietty seisahtuneisuus. Miksi tehdä mitään, kun mihinkään ei kuitenkaan voi vaikuttaa? Siltojen kaiteet ovat kullattuja, ja kun kullan alta alkaa pilkottaa mädäntynyt rakennusaines, ilmaantuu jostain työmiehiä haalareissa maalaamaan päälle uutta kultamaalia. Kaikkea pyörittää niin suuret voimat, ettei niitä voi pistää järjestykseen ja lajitella taulukkoon. Korruptio on jotain niin suunnatonta, ettei sitä voi käsittää. Sen lonkerot ulottuvat kaikkialle. Se tarttuu kaduista jalkapohjiin. Sitä tulee jokaiselta kanavalta tv:stä. Kadun kerjäläiset keräilevät sitä purkkeihinsa. Kaikki tuntuvat odottavan jotain. Jevgen odottaa vallankumousta, Tamara odottaa oikeuksia seksuaalivähemmistöille, Ivana odottaa Jeesusta. Kaoottisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden keskellä ihmisten sisällä hohkaa erityislaatuinen lämpö. Kadulla ohikulkeva mies nostaa minut reppuselkään, ja auttaa ohimennen minut kamerareppuineni kadussa ammottavan metrisen aukon yli. Sitten hän jatkaa matkaansa töihin. Kommunalkassa elävä vanha nainen haluaa välttämättä tarjota minulle teetä ja marmelaadipalasia. Hän jakaa huolellisesti ruosteen rypistämästä pyöreästä metallipurkista viimeiset viisi arvokasta tahmeaa palasta: itselleen yhden ja minulle loput neljä. Underground-yökerho on kärrätty pois ennen kuin kerkeän sinne kamerani kanssa. Miliisi on saanut tietää, että paikalla oli ollut homopareja, ja homous on Venäjällä laitonta. Jäljellä on enää autio tila, hapsuovi ja vedenkeitin. Saan kuitenkin teetä. Siihen tulee seitsemän palaa sokeria. Rakkaus. Kuolema. Sokeripalat. Kaikki on vähän suurempaa. Ääripäät ovat äärimmäisiä. Vääryys on niin väärää, että se puhdistaa ilmaa ja saa näkemään tarkemmin. Suuressa kontrastissa lopulta pienet liikkeet ovat suuria. Melankolia on lämmintä. Yhtäkkiä muistaa taas miltä tuntuu ilman hengittäminen. Kuvasarjani tutkii itäistä arkimaisemaa. Tässä näyttelyssä nähdään unohdukselle alttiita välähdyksiä Venäjältä, Puolasta, Latviasta, Virosta ja Valko-Venäjältä. Mukana on myös muotokuvasarja moskovalaisista naisista. Kuvat on otettu vuosina 2011-2015